Hevosurheilun monet muodot

Hevosurheilun alle kuuluu valtava lajien kirjo. Suosituimpia näistä  ovat maailmanlaajuisesti  tätä nykyä erilaiset hevoskärrykilpailut, etenkin ravit, sekä esteratsastus ja laukkaurheilu.

Hevosurheilun monet muodot

Suomessa laukkaurheilu ei ole koskaan ollut kovin suosittua – jopa sanasto on monilta osin kieleemme vakiintumatonta. Suurissa ratsastusmaissa, kuten Iso-Britannia ja Irlanti, Pohjois-Amerikka sekä Australia, on laukkaurheilu ollut ja on edelleen merkittävin hevosurheilun muoto.

Laukkakisat

Laukkakilpailuissa hevosta ratsastaa jockey. Kilpailut käydään ovaalin muotoisella radalla, jolla lajista riippuen voi olla myös esteitä. Lajissa mitataan joko nopeutta, kestävyyttä tai molempia. Hevosen ajajan, jockeyn, taidoista riippuu hänen kykynsä joko hillitä hevosta tai usuttaa tätä kovempaan vauhtiin.Matkan pituus on lyhimmillään 400 metriä ja enimmillään lähes viisi kilometriä.Laukkakisoissa ei ole esteitä, ja ravista laji eroaa siinä, että hevosella ei ole valjaita eikä se vedä kärryä, vaan ratsastaja istuu hevosen selässä. Hevoset ovat usein rodultaan englannintäysiverisiä.Laukkakisat ovat erityisen suosittuja vedonlyöntikohteita niin tavalliselle kansalle kuin miljonääreillekin. Laukkakilpailuissa liikkuvat siten muutenkin suuret rahat, voittajien palkinnot ovat suuria ja kalleimmat hevoset miljoonien eurojen arvoisia. Maailman suurimmat laukkakilpailut ovat viikonlopun pituisia gaalatapahtumia, esimerkiksi Royal Ascot Englannissa ja Kentucky Derby Yhdysvalloissa.

Point to point

Point to point on yksi laukkakisaamisen muoto. Sitä  kutsutaan myös nimellä lipulta lipulle -ratsastus, tai steeplechase eli tornijahti. Point to pointissa ratsastajat ratsastavat lähdöstä maaliin, ja nämä sijaitsevat kahdessa eri paikassa. Välillä on esteitä. Point to point- ratsastus syntyi Corkin kreivikunnassa Irlannissa, kun muuan herra Blake haastoi naapurinsa herra O’Gallagherin ratsastamaan kilpaa Buttevantin kirkolta Donerailen kirkolle. Välimatka kahden kirkon välillä lienee ollut noin 7 kilometriä. Matkalla olevien esteiden yli tuli hypätä, ja päätepisteen kirkontorni pysyi koko ajan ratsastajien näkyvissä. Tämä tapahtui vuonna 1752. Point to point -kisat ovat suosittua katsottavaa, jotka keräävät etenkin Irlannin maaseudulla lähiseutujen ihmiset yhteen viettämään viihdyttävää päivää ulkona. Kilpailujen yhteydessä on usein myös metsästyskoiriin liittyvää ohjelmaa sekä markkinoita, tarjoilua ja muuta hauskanpitoa. Point to point -hevosen tulee sääntöjen mukaan olla englanninlämminverinen rotuhevonen, metsästyshevonen. Ratsastajan taas tulee olla amatööri, tai hevosen omistaja – ei ammattilaisjockey. Point to point on kehittynyt metsästys-ratsastuksen ohessa, joten sillä on paljon yhtymäkohtia sekä metsästykseen että muihin metsästyksestä kehittyneisiin hevosurheilun muotoihin.

Raviurheilu

Raviurheilu on Suomen lisäksi suosittua muualla Pohjoismaissa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa. Raviurheilua harjoitetaan raveissa, jotka ovat hevosten ja ratsastajien nopeuskilpailuita, joissa on rahapalkinnot. Myös raveissa lyödään vetoa, Suomessa toto-systeemillä.Raveissa lähinnä hevosen nopeus ratkaisee, ja juoksutaktiikalla on tärkeä osuus. Sääntöjen mukaan askellajina tulee olla ravi koko lähdön, eli yhden kisan ajan. Kävely, epäpuhdas ravi, passi tai laukka aiheuttavat hylkäyksen. Säännöt vaihtelevat jonkin verran maasta toiseen. Suomessa yleisin raviradan pituus on kilometri. Nykyään raviradat ovat hyvin hoidettuja ja kaarroitettuja. Ne suunnitellaan hyvin, jotta hevoset voivat juosta mahdollisimman nopeasti mahdollisimman pienin riskein ja vaurioin. Raviratoja, jotka järjestävät totoraveja, on Suomessa 43, joista ympärivuotisia 20. Suomen päärata on Vermo Helsingissä. Merkittäviä ratoja ovat myös Tampereen Teivo, Lahden Jokimaa, Kouvolan ravirata sekä Mikkelin ravirata. Kaikilla näillä järjestetään kansallisten kisojen lisäksi myös kansainvälisiä suurkilpailuja. Totalisaattori- eli totoravien lisäksi Suomessa järjestetään myös paikallisraveja, joissa totoa ei pelata. Paikallisraveissa maksetaan hevosille palkintoja, mutta pienempiä. Talvella järjestetään muunmuassa jääraveja, joissa rata on tehty yleensä järven jäälle. Myös kansainvälisiä jääraveja järjestetään esimerkiksi Sveitsissä ja Liettuassa.

Hevosurheilun monet muodot

Comments are closed.