Ratsastusta nuorille

Ratsastus on liikuntaa, jota voi harrastaa ympärivuotisesti ja monin eri tavoin. Se kehittää kunnon lisäksi myös ryhtiä, tasapainoa, koordinaatiokykyä ja rytmitajua.

Ratsastusta nuorille

Lisäksi ratsastus kehittää ihmistä henkisesti, sillä hevosten seura on terapeuttista ja rauhoittavaa. Tämän vuoksi ratsastus sopii erityisen hyvin esimerkiksi kuntouttamaan ongelmanuoria. Uutena trendinä markkinoille on noussut nyt hevosterapia, jossa hevosta aluksi harjataan ja hoidetaan, ja niin sanotun tutustumisen jälkeen hevoselle voi kuiskata omat synkimmät salaisuutensa ja pelkonsa. Jos käsittelee niin vaikeita asioita, ettei niistä pysty muille avautumaan, on tämä erinomainen keino päästää osa taakastaan pois. Hevonen ei kerro salaisuuksia eteenpäin, saati tuomitse vääristä päätöksistä.Ratsastus ja hevosten kanssa työskentely voi auttaa myös kehittämään vahvaa luonnetta, sekä tärkeitä elämäntaitoja esimerkiksi sosiaalisten suhteiden rakentamista varten. Lisäksi ratsastusta harrastavat nuoret ovat tutkitusti kehittäneet tärkeitä ominaisuuksia työelämää varten, kuten vastuullisuutta, kärsivällisyyttä, empatiaa ja itsekuria. Myös itseluottamus ja ongelmanratkaisukyvyt kasvavat, kun käsitellään itseään huomattavasti suurempaa eläintä, ja opitaan hiljalleen tuntemaan sen sanattomia viestejä. Ratsastus on täydellinen vaihtoehto television katselulle tai internetissä surffailulle. Nuoret pääsevät ratsastuksen kautta lähemmäs luontoa, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Lisäksi he voivat saada harrastuksensa kautta elinikäisiä ystävyyssuhteita, ja usein myös vahvan suhteen omaan tai harrastuskäyttöä varten vuokrattuun hevoseen. Harrasteratsastus ja maastolenkkeily ovat suosituimmat harrastusmuodot Suomessa, kilpailullisen ratsastuksen lisäksi. Raviurheilussa Suomi on Euroopan parhaimmistoa, ja suomalainen raviosaaminen edustaa jopa maailman huippua. Raviurheilun suurimpana tapahtumana toimivat vuosittain järjestettävät Kuninkuusravit. Myös raviurheilu vetää paljon nuoria puoleensa, niin kilpailijan kuin katsojan asemiin. Koska usein nuorilla ei ole varaa heittää rahaa niin sanotusti hukkaan, hyppien harrastuksesta toiseen, on useissa kaupungeissa järjestetty ilmaisia kokeilutunteja ratsastuksen ja esimerkiksi tanssin tunneille. Tämä alentaa kynnystä lähteä kokeilemaan uutta lajia. Ratsastuskouluilla tai -leireillä on usein myös kokeilujaksoja, jolloin voi helposti ja edullisesti katsoa onko laji itselle sopiva. Ratsastustuntien hinta määrittyy sijainnin, ohjaajan koulutustason, hevosten tason ja paikan varustetason mukaan. Ratsastusloma tai -retki koko perheen voimin voi tiivistää perheen sisäisiä suhteita ja luottamusta toisiinsa, ja antaa inspiraatiota nuorelle viettää enemmän aikaa hevosten seurassa. Ratsastusta voi harrastaa niin usein kuin itselle sopii, vaikka vain kerran kuukaudessa päästäkseen eroon kaupungin hälinästä tai opintojen tuomasta stressistä.

Esteet on tehty ylitettäviksi

Este-, koulu- ja kenttäratsastus ovat Suomessa suosituimpia tapoja kilpailla hevosten parissa. Myös esimerkiksi matkaratsastus- ja vikellyskilpailuita järjestetään jossain määrin. Kilpaillessa ratsastuskypärä ja usein myös turvaliivi ovat pakollisia, mikä on ymmärrettävää ottaen huomioon, kuinka paljon loukkaantumisia ratsastusta harrastaville vuosittain tapahtuu.Ratsastajat jaotellaan ikäluokittain kilparatsastuksessa. 12–14-vuotiaat ovat lapsiratsastajia, 14–18-vuotiaat junioriratsastajia ja 16–21-vuotiaat nuoria ratsastajia. Poniratsastajat ovat korkeintaan 16-vuotiaita, ja ratsastavat nimensä mukaan kilpailusääntöjen mukaisilla poneilla. Yli 18-vuotiaat ovat senioriratsastajia ja kilpailevat avoimissa luokissa. Esimerkiksi 16-vuotiaat siis voi kuulua useampaan kuin yhteen ikäluokkaan: junioriratsastajiin, nuoriin ratsastajiin tai poniratsastajiin. Kilpaileminen vaatii vahvaa omistautumista lajille, ja vaatii paljon motivaatiota jaksamiseen. Nuoret kilparatsastajat oppivat kunnioittamaan vastustajaansa, sekä etenkin häviämään.  Virheistään oppii ja kehittyy paremmaksi, häviöistä ja virheistä ei siis kannata lannistua. Kilpaileminen opettaa myös tärkeitä ryhmätyötaitoja, sillä jokaisen kilpailijan takana on yhdessä toimiva tiimi, johon kuuluu muun muassa valmentaja ja kannustusjoukot. Kilpaillessa oppii myös paljon itsestään: missä on hyvä ja missä ei, ja miten toimii erilaisissa kilpailu- tai harjoittelutilanteissa. Pahin kilpailija löytyy aina peiliin katsoessa, sillä usein kilpaillaan ennemmin omien pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisesti kuin pelkästään ykkössijan perässä.

Esteet on tehty ylitettäviksi

Comments are closed.