Ratsastusurheilulajit

Monet rakastavat hevosia ja käyvätkin aktiivisesti hoitamassa ja ratsastamassa niillä. Hevosharrastus onkin hyvin voimissaan oleva harrastus ja yhä useampi aloittaa hevosharrastuksen jo pienenä. Hevosten parissa voi kuitenkin tehdä paljon muutakin kuin vain hoitaa niitä ja ratsastaa silloin tällöin.

Ratsastusurheilulajit

Kokeneille ratsastajille on olemassa erilaisia ratsastusurheilulajeja, joista voidaan myös kilpailla. Ratsastusurheilulajit poikkeavat muista urheilulajeista siinä mielessä, että kilpailuissa ei yleensä erotella miehiä ja naisia, vaan kaikki kilpailevat usein samassa sarjassa. Esittelemme tässä muutaman ratsastuslajin. Voit lukea lisää Suomen Ratsastajainliitto ry:n sivuilta.

Lajeja

Hevospoolo on vanha ja tunnettu urheilulaji, josta on olemassa kolme erilaista versiota: ulkona nurmella pelattava, sisähalli- sekä talvipoolo. Lajin historia ulottuu hyvin pitkälle, jopa vuodeen 500 eaa asti. Laji on alunperin peräisin Persiasta, josta se on levinnyt ympäri maailman. Pelin tarkoituksena on saada lyöty pallo maaliin hevosen selästä käsin. Perinteisessä hevospoolossa on kaksi neljän hengen joukkuetta. Joukkueen pelaajilla saa olla vaihtohevosia. Poolossa keskinäisenä osana on pelaajat ja heidän taitonsa, eivät suinkaan hevoset. Hevosia vaihdetaan pelin aikana ja voittavan joukkueen ratkaisee ratsastajien omat taidot. Joissain kilpailuissa pelaajille jaetaan laadullisesti mahdollisimman tasavertaiset hevoset, jolloin hevoset eivät voi vaikuttaa pelin lopputulokseen. Ammattilaispoolokilpailuissa kilpailijat käyttävät omia hevosiaan, jotka ovat tietenkin parhaita mahdollisia. Yksi hevospoolokilpailuista on nimeltään Argentine Open.Kouluratsastuksessa hevonen ja ratsastaja suorittavat yhteistyössä ennaltamäärättyjä liikesarjoja. Liikesarjat suoritetaan tasamaalla. Suoritusten tarkkuus arvioidaan. Tavoitteena on, että hevosen ja ratsastajan yhteistyö on saumatonta ja eleetöntä. Liikesarjat eivät ole mitä tahansa “temppuja”, vaan niiden oppimisesta on paljon muutakin hyötyä kuin vain kilpailuissa. Ne kehittävät hevosen notkeutta sekä lihasvoimaa ja symmetrisyyttä. Liikesarjojen osaaminen luo hyvän pohjan kaikille muille ratsastuslajeille ja suurin osa hevosia harrastavia kokeileekin myös kouluratsastusta muun ratsastuksen ohessa. Kouluratsastuksesta on olemassa klassinen ja korkea kouluratsastus. Nämä poikkeavat toisistaan esimerkiksi siten, että vain korkeassa kouluratsastuksessa nähdään hevosen hyppyjä.

Lajeja

Esteratsastus on olympialaji. Siinä ratsukko eli hevonen ja ratsastaja ylittää ennaltamääritetyt esteet tietyssä järjestyksessä mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena olisi mahdollisimman saumaton yhteistyö ratsukon välillä. Lajissa mitataan hevosen tottelevaisuutta ja taitoa. Näiden lisäksi hevoselta vaaditaan myös kestävyyttä jalkojen osalta, sillä hypyt rasittavat etujalkoja. Laji ei sovi kaikille hevosille ja toiset hevoset pystyvät hyppäämään vain matalia esteitä. Suomessa järjestetään vuosittain satoja kilpailuja ja näistä viisi on kansainvälisiä.Lännenratsastus on yksi ratsastuslajeista, jossa myös kilpaillaan. Lännenratsastuksessa painotus ei ole pelkästään ratsastajan ja hevosen välisessä tiiviissä vuorovaikutuksessa, vaan ratsastajan on voitava keskittyä myös muihin asioihin ratsastaessaan. Ratsastus voi tapahtua siis kahden käden sijaan yhdellä kädellä. Laji on saanut alkunsa siitä, että karjapaimenten tuli voida pystyä lassota lehmiä ratsastuksen kanssa samaan aikaan. Ratsastusta vaikeutti lisäksi vaikea maasto. Karjapaimenten hevoset täytyi kouluttaa tällaista ratsastusta varten ja laji on edelleen olemassa. Hevosia käytetään sekä karjapaimenten arkielämässä että kilpailuissa. Kenttäratsastuksessa suoritetaan koulu-, rataeste- ja maasto-osuuksia lyhyen aikavälin sisällä. Laji on monipuolinen ja vaativa sekä hevoselle että ratsastajalle. Kilpailu voi olle joko lyhyt tai pitkä. Pitkässä kenttäkilpailussa kilpailijalta odotetaan taitoja kaikilla osa-alueilla. Kilpailun aikana koetellaan mm. hevosen tottelevaisuutta ja ja liikkeiden joustavuutta. Toisena päivänä pidetään kestävyyskoe, jossa mitataan hevosen kestävyyttä, nopeutta ja rohkeutta. Lisäksi hevosen tulee pystyä hyppäämään maastossa. Kolmantena päivänä on vuorossa esteratsastuskoe. Lyhyessä kenttäkilpailussa kokeet suoritetaan yhtenä tai useampana pävänä. Lyhyessä kilpailussa tarkoituksena ei ole koetella hevosta vaan pikemminkin kehittää sen taitoja.

Comments are closed.